Treeniviikko ilman ensimmäistäkään juoksuaskelta…

Treeniviikko ilman ensimmäistäkään juoksuaskelta…

Hölkkätouhuista olen ollut nyt muutaman viikon telakalla jalkapöydän ulkosyrjän ”kiukuttelun” takia. Niinpä on ollut pakko keksiä jotakin muuta tekemistä. Tämä onkin sitten vienyt minut toistuvasti sen oman mukavuusalueeni ulkopuolelle.

Maanantai – Bodybalance

Olen ihan jo luonnostanikin aika jäykkä… Mieleeni on jäänyt hauska tilanne takavuosilta. Työpaikan kahvipöydässä tuli puhetta kehonhuollosta. Itse luultavasti aloitin tuon keskustelun kehumalla, kuinka puolen vuoden säännöllisen venyttelyn lopputulemana saan vihdoin ja viimein jalat suorana sormet lattiaan. Työtoverini katsoi minua hieman kummeksuen, nousi kahvikupin ääreltä ja siltä seisomalta venytti kämmenet lattiaan ja kysyi: ”Ai tätäkö tarkoitit, miks sun piti tätä puoli vuotta harjoitella?”

Niin, että kyllä liikkuvuus on varmasti vähän luontainenkin ominaisuus (tämä ei kuitenkaan tarkoita tietenkään sitä, että lähtisin kiistämään säännöllisen venyttelyn merkitystä😊). Monta kertaa kyseisen kollegan kanssa naurettiin tätä tilannetta jälkeenpäin, kun tuli puhetta siitä, kuinka me kaikki olemme omanlaisiamme…

Ihan vain havainnollistaakseni… Tätä luokkaa on liikkuvuuteni… Joten säännöllinen venyttely olis varmaan enemmän kuin tarpeen, kun vain sais itseään asian suhteen ”niskasta kiinni”

Niin, että tuntuuhan se välillä vähän nololta mennä venyttelytunnille, kun tarvitsen vähintään yhden, parhaassa tapauksessa, kaksi palikkaa ahterin alle, että kykenen edes istumaan jalat ja selkä suorana lattialla… Yritä siinä nyt sitten vielä eteenpäin taivutella😊

Kehonhuollon ja venyttelyn suhteen olen ihan aidosti ”tuurijuoppo”. Välillä kiinnitän näihin asioihin aktiivisesti huomiota ja yritän ihan tosissani, välillä asia unohtuu pitkiksi ajoiksi ja useimmiten päättyy siihen, että joku paikka ”laukeaa” (tiedän, useimmat tuki- ja liikuntaelin ongelmani = puhtaasti oma vika).

Nyt, kun kinttu ei anna mahdollisuutta juoksemiseen, päätin ryhdistäytyä kehonhuollon suhteen, siitäkin huolimatta, että jouduin siirtymään ihan aidosti epämukavuusalueelleni…

Tiistai – Lepo

Keskiviikko – Vesijuoksu

Olen sparrannut itseäni lajin pariin, etsimällä mahdollisimman paljon tietoa lajin terveyshyödyistä, jotka tuntuvatkin olevan kiistattomat. Lisäksi olen etsinyt erilaisia harjoitteita, joiden kautta vesijuoksuun on mahdollista saada vaihtelua.

Tästäkään huolimatta en valitettavasti ole onnistunut löytämään sitä ”sisäistä vesijuoksijaani”. Ensinnäkin vesi on aina ja tarkoitan todellakin aina liian kylmää ja sinne on inhottava mennä. Toisekseen ikinä ja tarkoitan ihan tosissaan ikinä tunti ei ole niin pitkä aika, kuin altaassa vesijuostessa. Keskiviikkonakin siis ihan yhtä vahvasti epämukavuusalueella, kuin maanantainakin.

Torstai – Salitreeni

Kaikki on niin suhteellista… Olen aina ajatellut, että salitreeni on se mun ”no, no” juttu mutta se on vähän mihin vertaa. Salitreeni tuntuu tylsältä verrattuna juoksemiseen (lue hölkkäämiseen) tai kuntonyrkkeilyyn, mutta kun viivalle asetetaankin Bodybalance ja vesijuoksu muuttuu salitreeni yht`äkkiä viikon parhaaksi treeniksi…

Perjantai – Bodybalance

Tämä menikin jo toisella kerralla vähän helpommin. Taidan Bodybalance tunneille suunnata ensi viikollakin😊

Lauantai – Vesijuoksu

Vesi oli edelleen liian kylmää ja tunti tuntui edelleen vuorokauden mittaiselta😊

Sunnuntai – Suunnitelmissa salitreeni

Semmonen treeniviikko tällä kertaa… Ihan rehellisyyden nimissä, olen suhteellisen ylpeä siitä, että sain tällä viikolla kaiken tämän ”puristettua irti itsestäni” vaikka kyllä se lähteminen monena päivänä aika vaikealta tuntui.

Toisaalta, kun vaan reippaasti lähdin liikkeelle, huomasinkin melko pian, että vaikka vesijuoksu tai Bodybalance ei niitä mun lempparijuttuja olekaan, niin kyllä niistäkin ”suorituksen” jälkeinen hyvä olo tulee… Sitä paitsi haluan ihan oikeasti uskoa, että lopussa kiitos seisoo ja näistäkin treeneistä on lopulta vain ja ainoastaan kokonaisuuden kannalta hyötyä😊

Terveisin, SusannaK

P.S. Sain nuorelta herralta suhteellisen ”tulikiven katkuista” palautetta: ”Äiti, miten sä VOIT kirjottaa tota kakka-blogia, kun telkkarista tulee legendaarinen Suomi -Lichtenstein peli”. Kyllä mä sitä peliäkin vähän sivusilmällä kattelin:)

Haluatko saada uunituoreeltaan tiedon keski-ikäisen sunnuntaihölkkääjän seuraavasta blogipostauksesta. Mikäli haluat seurata edesottamuksiani urheiluharrastuksen parissa, ota seurantaan Facebook-profiilini

https://www.facebook.com/SusannaK-Rakkaudesta-lajiin-2760697964003949/

Voit seurata blogiani myös   https://www.blogit.fi/susannak

Follow my blog with Bloglovin

Please follow and like us:

Nyt mietityttää…

Minä en pidä vesijuoksemisesta, voin sen rehellisesti tunnustaa… Kuitenkin tuossa talven aikana ilmaantui aika pahoja ongelmia selän kanssa ja oikeastaan ainoa urheilumuoto, jonka selkäni ”otti vastaan” oli vesijuoksu. Useamman kuukauden ajan vesijuoksin 3-4 kertaa viikossa tunnin kerrallaan. Tähän sitten vähitellen pystyin lisäämään koiran kanssa kävellen lenkkeilyä ja melkein neljä kuukautta myöhemmin olin kykenevä aloittamaan kevyesti juoksun parissa.

Kyllähän se, eteneminen oli ”tahmeaa” tauon jäljiltä ja jalkoja sai ihan tosissaan totuttaa ottamaan taas iskutusta vastaan mutta muuten kunto tuntui olevan jopa parempi kuin ennen loukkaantumista. Syke nimittäin pysyi huomattavasti paremmin alhaalla kuin syksyllä ennen juoksutaukoa.

Jäinkin tämän huomattuani miettimään, että vaikka olen pääosin juossut peruskestävyysalueella (omat sykerajat on määritetty laktaattitestillä), olenko sittenkin astunut siihen klassiseen ”sudenkuoppaan” ja juossut peruskestävyystreenit liian vauhdikkaasti.

Koska tietoni treenaamisesta on maallikon tasolla, osaan toki erottaa ja jopa hieman suhteuttaa treenimääriini perus- ja vauhtikestävyysharjoituksia mutta en ole oikein osannut ajatella, että ehkä treenatessa olisi hyvä käyttää monipuolisemmin koko peruskestävyyden sykealuetta hyväkseen. PK-lenkkini olen aina juossut suht samalla nopeudella ja intensiteetillä, jolloin syke on kyllä pysytellyt määritetyllä peruskestävyysalueella mutta toki sen ylärajaa hipoen.

Vaikka pyrinkin pitämään vesijuoksun tehokkaana tekemällä muun muassa intervallityyppisiä ”pyrähdyksiä” ja vaihtamalla etenemistyyliä polvennostojuoksuun, sivuloikkiin yms. Suurin osa vesijuoksusta taisi kyllä mennä siellä peruskestävyyssykkeen alarepertuaarissa (rehellisyyden nimissä). Kuitenkin, kuten aluksi mainitsin, usean kuukauden vesijuoksun jälkeen juostessa syke olikin selkeästi matalampi kuin aikaisemmin samalla matkalla ja samalla vauhdilla.

Tällä kertaa taisi siis käydä onni onnettomuudessa… Loukkaantumisen myötä treenaamiseni monipuolistui aikaisempaan nähden (moni valveutunut ihminen olisi tämän toki ymmärtänyt ilman loukkaantumistakin mutta itse nyt tällä kertaa tarvitsin tämän tapahtumaketjun ymmärtääkseni asian laidan).

Edelleenkään minä en pidä vesijuoksemisesta mutta jotenkin salakavalasti vesijuoksusta on kuitenkin tullut rutiininomainen osa torstai-iltaani ja lauantai-iltapäivääni. Vesijuoksuahan kehutaan aika usein erilaisissa yhteyksissä hyvänä terveysliikunnan muotona. Pakko tunnustaa, että joskus on saattanut jopa vähän ärsyttää koko lajin ”ylenpalttinen” ylistäminen. Oman kokemukseni perusteella en voi kuitenkaan lähteä lajin hyötyjä kiistämään. Luulenpa, että minun ja vesijuoksun välille on päässyt syntymään jonkinlainen viha-rakkaussuhde, sillä tokihan peruskestävyyssykkeen alarajoilla voisi liikkua vaikkapa kävellen… ja siitäkin huolimatta uimahallin ovi kolahtaa takanani säännöllisesti.

Minulla ei siis ole tietoa tai taitoa, vain oma, oikeastaan vähän vahingossa syntynyt kokemukseni peruskestävyysharjoittelun jakamisesta PK1 ja PK2 treeneihin rytmittämällä treeniviikkoon hidasta juoksua ja vesijuoksua.

Jotain tuli siis tehtyä oikein mutta selitystä miksi vesijuoksu toimi niin hyvin ensin korvaavana lajina ja nyt oheistreeninä esimerkiksi koiran kanssa kävellen lenkkeilyyn verrattuna, en keksi….

Jokatapauksessa peruskestävyystreenin jakaminen PK1 ja PK2 treeneihin herättää mielenkiintoa ja aionkin tulevaisuudessa asiaan perehtyä lähemmin. Toki kaikki neuvot, vinkit ja kokemukset asian suhteen ovat tervetulleita, koska nyt mietityttää…

Käy tykkäämässä;

https://www.facebook.com/SusannaK-Rakkaudesta-lajiin-2760697964003949/

niin saat uunituoreeltaan tiedon uusista blogipostauksista

Please follow and like us: