Telakalla…

On ihan oikeesti vähän vaarallista. Sain marraskuun alussa välilevynpullistuman, jonka johdosta juoksu jäi pois päiväjärjestyksestäni vähäksi aikaa. Toki kuntoutin selkää (heti kun pahin kipu hellitti) vesijuoksemalla ja salilla. Siitä huolimatta jäi ylimääräistä aikaa ja energiaa. Niinpä päätin ylimääräistä tarmoa purkaa ryhtymällä remppahommiin.

Meillä on isot mäntypuiset portaat, jotka näin ”sieluni silmin” kauniin valkoisina. Maalikaupan mainosta mukaillen: Siitä se ajatus sitten lähti… Toki olisin harkinnut kahdesti, jos olisin arvannut lopputuleman.

Urakkahan ei sitten ollut mikään ihan pieni: hionta, pohjamaali ja kaksi kerrosta varsinaista maalia. Suurella kärsivällisyydellä kuitenkin missiotani toteutin ja kahden viikon kuluttua urakka alkoikin jo olla voiton puolella.

Sunnuntaiaamuna ryhdyin portaita viimeistelemään ja vähän isommalla kiirellä kun lähdin työtä toteuttamaan… Pum! Löin varpaani portaan kulmaan, sillä seurauksella, että varvas murtui. Tämä tosin selvisi vasta hieman myöhemmin, kun huomasin mustelman, turvotuksen ja sen kylmän tosiasian, että jalan päälle ei voi astua. Eipä siinä mitään, selkä oli toki jo parempi kahden kuukauden vesijuoksemisen jälkeen mutta varvas käyttökelvoton. Ei muuta, kun lisää vesijuoksua…

Kun portaat vihdoin valmistuivat, näytti varvas edelleen tältä…

Perjantai iltana istuskelin sohvalla ja taas oli jotenkin tuota ylimääräistä energiaa päässyt kertymään… Ryhdyin katsomaan YouTubesta laminaatin asennusohjeita. Tässä vaiheessa lähipiiristäni vihjaistiin; Mitä jos nyt kuitenkin kävisit ihan varovasti kokeilemassa, josko se varvas jo kestäisi juoksemista😊