Treeniviikko ilman ensimmäistäkään juoksuaskelta…

Treeniviikko ilman ensimmäistäkään juoksuaskelta…

Hölkkätouhuista olen ollut nyt muutaman viikon telakalla jalkapöydän ulkosyrjän ”kiukuttelun” takia. Niinpä on ollut pakko keksiä jotakin muuta tekemistä. Tämä onkin sitten vienyt minut toistuvasti sen oman mukavuusalueeni ulkopuolelle.

Maanantai – Bodybalance

Olen ihan jo luonnostanikin aika jäykkä… Mieleeni on jäänyt hauska tilanne takavuosilta. Työpaikan kahvipöydässä tuli puhetta kehonhuollosta. Itse luultavasti aloitin tuon keskustelun kehumalla, kuinka puolen vuoden säännöllisen venyttelyn lopputulemana saan vihdoin ja viimein jalat suorana sormet lattiaan. Työtoverini katsoi minua hieman kummeksuen, nousi kahvikupin ääreltä ja siltä seisomalta venytti kämmenet lattiaan ja kysyi: ”Ai tätäkö tarkoitit, miks sun piti tätä puoli vuotta harjoitella?”

Niin, että kyllä liikkuvuus on varmasti vähän luontainenkin ominaisuus (tämä ei kuitenkaan tarkoita tietenkään sitä, että lähtisin kiistämään säännöllisen venyttelyn merkitystä😊). Monta kertaa kyseisen kollegan kanssa naurettiin tätä tilannetta jälkeenpäin, kun tuli puhetta siitä, kuinka me kaikki olemme omanlaisiamme…

Ihan vain havainnollistaakseni… Tätä luokkaa on liikkuvuuteni… Joten säännöllinen venyttely olis varmaan enemmän kuin tarpeen, kun vain sais itseään asian suhteen ”niskasta kiinni”

Niin, että tuntuuhan se välillä vähän nololta mennä venyttelytunnille, kun tarvitsen vähintään yhden, parhaassa tapauksessa, kaksi palikkaa ahterin alle, että kykenen edes istumaan jalat ja selkä suorana lattialla… Yritä siinä nyt sitten vielä eteenpäin taivutella😊

Kehonhuollon ja venyttelyn suhteen olen ihan aidosti ”tuurijuoppo”. Välillä kiinnitän näihin asioihin aktiivisesti huomiota ja yritän ihan tosissani, välillä asia unohtuu pitkiksi ajoiksi ja useimmiten päättyy siihen, että joku paikka ”laukeaa” (tiedän, useimmat tuki- ja liikuntaelin ongelmani = puhtaasti oma vika).

Nyt, kun kinttu ei anna mahdollisuutta juoksemiseen, päätin ryhdistäytyä kehonhuollon suhteen, siitäkin huolimatta, että jouduin siirtymään ihan aidosti epämukavuusalueelleni…

Tiistai – Lepo

Keskiviikko – Vesijuoksu

Olen sparrannut itseäni lajin pariin, etsimällä mahdollisimman paljon tietoa lajin terveyshyödyistä, jotka tuntuvatkin olevan kiistattomat. Lisäksi olen etsinyt erilaisia harjoitteita, joiden kautta vesijuoksuun on mahdollista saada vaihtelua.

Tästäkään huolimatta en valitettavasti ole onnistunut löytämään sitä ”sisäistä vesijuoksijaani”. Ensinnäkin vesi on aina ja tarkoitan todellakin aina liian kylmää ja sinne on inhottava mennä. Toisekseen ikinä ja tarkoitan ihan tosissaan ikinä tunti ei ole niin pitkä aika, kuin altaassa vesijuostessa. Keskiviikkonakin siis ihan yhtä vahvasti epämukavuusalueella, kuin maanantainakin.

Torstai – Salitreeni

Kaikki on niin suhteellista… Olen aina ajatellut, että salitreeni on se mun ”no, no” juttu mutta se on vähän mihin vertaa. Salitreeni tuntuu tylsältä verrattuna juoksemiseen (lue hölkkäämiseen) tai kuntonyrkkeilyyn, mutta kun viivalle asetetaankin Bodybalance ja vesijuoksu muuttuu salitreeni yht`äkkiä viikon parhaaksi treeniksi…

Perjantai – Bodybalance

Tämä menikin jo toisella kerralla vähän helpommin. Taidan Bodybalance tunneille suunnata ensi viikollakin😊

Lauantai – Vesijuoksu

Vesi oli edelleen liian kylmää ja tunti tuntui edelleen vuorokauden mittaiselta😊

Sunnuntai – Suunnitelmissa salitreeni

Semmonen treeniviikko tällä kertaa… Ihan rehellisyyden nimissä, olen suhteellisen ylpeä siitä, että sain tällä viikolla kaiken tämän ”puristettua irti itsestäni” vaikka kyllä se lähteminen monena päivänä aika vaikealta tuntui.

Toisaalta, kun vaan reippaasti lähdin liikkeelle, huomasinkin melko pian, että vaikka vesijuoksu tai Bodybalance ei niitä mun lempparijuttuja olekaan, niin kyllä niistäkin ”suorituksen” jälkeinen hyvä olo tulee… Sitä paitsi haluan ihan oikeasti uskoa, että lopussa kiitos seisoo ja näistäkin treeneistä on lopulta vain ja ainoastaan kokonaisuuden kannalta hyötyä😊

Terveisin, SusannaK

P.S. Sain nuorelta herralta suhteellisen ”tulikiven katkuista” palautetta: ”Äiti, miten sä VOIT kirjottaa tota kakka-blogia, kun telkkarista tulee legendaarinen Suomi -Lichtenstein peli”. Kyllä mä sitä peliäkin vähän sivusilmällä kattelin:)

Haluatko saada uunituoreeltaan tiedon keski-ikäisen sunnuntaihölkkääjän seuraavasta blogipostauksesta. Mikäli haluat seurata edesottamuksiani urheiluharrastuksen parissa, ota seurantaan Facebook-profiilini

https://www.facebook.com/SusannaK-Rakkaudesta-lajiin-2760697964003949/

Voit seurata blogiani myös   https://www.blogit.fi/susannak

Follow my blog with Bloglovin

Please follow and like us: