Suuri illusioni – Puutarhaunelmia osa II

Tämän tarinan halusin jostain kumman syystä ehdottomasti otsikoida Mika Waltarin innoittamana. Yksi lempikirjoistani on nimittäin hänen nuoruuden teoksensa Suuri illusioni. Sain kirjan aikoinaan mummoltani syntymäpäivälahjaksi, kun täytin 16 vuotta. Täytyy tunnustaa, että kirja teki tuolloin lähtemättömän vaikutuksen ja tekee itseasiassa edelleen. Kirjan sivuilta lukijalle välittyvä ajan kuva, muutoksen tuulet, nuoruuden vimma, suuret unelmat ja vahvat tunteet ovat kerta kaikkiaan käsin kosketeltavia.

Omaan suureen illusioni en ehkä suhtaudu ihan niin suurella kiihkolla, kuin Tulenkantajat 1920-luvulla omaan missioonsa, mutta oma unelmani onkin hieman vähemmän ”maailmaa syleilevä” ja oikeastaan aika konkreettinen. Annettakoon siis pieni kiihkottomuus asian tiimoilta anteeksi 😊

Suuri illusioni on nimittäin muuttaa pihan perällä sijaitseva rikkinäinen kasvihuone ensi kesänä viihtyisäksi kesähuoneeksi. Suunnitelmissani on korjata rikkinäinen lasikatto ja purkaa kasvihuoneesta etuseinä kokonaan pois, suojaa tuulelta ja tuiskulta olisi siis kolmesta ilmansuunnasta. Etelän puolelta tila olisi avoin, jolloin siellä voisi nauttia kevään ensimmäisistä auringonsäteistä, kesän kuulaista illoista ja syksyn kalpenevasta valosta.

Lasiseinien ulkopuolelle olisi tarkoitus istuttaa jotakin köynnöstä näkösuojaksi. Samalla jokin kauniisti kukkiva köynnös ehkä maisemoisi kesähuoneen hieman paremmin osaksi puutarhaa, antaisi suojaa liialliselta paahteelta ja lisäisihän se varmasti myös omalta osaltaan kesähuoneen viihtyisyyttä.

Kasvihuoneen lattian ajattelin laatoittaa ja sitten tietenkin hieman sisustusta, somistusta ja kaunistusta… Räsymattoja, punaisia pelargonioita, yrttilaatikoita ja rottinkikalusteita…

Yhden rottinkisohvan sainkin jo hankittua ihan ilmaiseksi, joten se toimikoon nyt rikkinäisessä kasvihuoneessa inspiraation lähteenä ja muistutuksena suuresta suunnitelmastani.

Kesähuoneprojektiin ajattelin ryhtyä viimeistään ensi keväänä, mutta jotakin pohjatöitä saatan asian tiimoilta tehdä jo nyt syksyllä. Onkohan jo liian myöhäinen ajankohta köynnösten istuttamiselle?

Sanakirjassa illuusio määritellään toisaalta psykologian näkökulmasta havaintovirheeksi, kuten optiseksi harhaksi tai kangastukseksi, toisaalta taas kuvaannollisesti haaveeksi tai turhaksi toiveeksi. Kyllä, näen ihanan, viihtyisän kesähuoneeni ”sieluni silmin” en niinkään kangastuksena vaan pikemminkin haaveena…

Tänä kesänä oli talon alakerta niin suuressa remontissa, ettei aika yksinkertaisesti vain riittänyt kasvihuoneeseen ja sen istutuksiin paneutumiseen… Vähän pääsi villiintymään 🙂

Katostakin on joskus aikojen saatossa rikkoutunut muutama palanen…

Yksi särö on seinässäkin, onneksi etelän puoleisella seinällä, jonka ajattelin muutenkin poistaa…

Saa nähdä onnistunko suunnitelmani toteuttamaan niin, että lopputulos vastaa suuria kuvitelmiani vai jääkö kesähuoneeni toteutumattomaksi toiveeksi… Vanhaksi kasvihuoneeksi, jonka ympärille on yritetty kasvattaa köynnöksiä, lattia on puoliksi laatoitettu ja katostakin vuotaa paikkausyrityksistä huolimatta vettä…

Totuushan kuitenkin on, että joskus projektini onnistuvat suunnitellusti, mutta ihan yhtä usein käy niin, ettei homma mene niin kuin Strömsössä. Hyväksyn tämän, sillä jokaisen ei niin onnistuneen projektin jälkeen tietää ainakin jonkin asian, joka kannattaa tehdä seuraavalla kerralla ihan toisin…

Hauskaa Halloweenia toivotellen, SusannaK

Haluatko saada uunituoreeltaan tiedon seuraavasta blogipostauksesta. Mikäli haluat lukea pieniä tarinoita kukkulan päälle rakennetusta keltaisesta talosta, sen ympäristöstä ja asukkaista, ota seurantaan Facebook-profiilini

https://www.facebook.com/SusannaK-Rakkaudesta-lajiin-2760697964003949/

Voit seurata blogiani myös   https://www.blogit.fi/susannak

Please follow and like us:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *