Kärsivällisyys koetuksella…

Kirotut polyypit… Tiedän, että olen tässä kohtaa epäreilu ihminen, minulla ei ole mitään vakavaa, oikeasti terveydelle vaarallista sairautta ja siitä olen luonnollisesti kiitollinen. Sen takia tuntuukin varsin turhalta turhautua pitkittyneeseen flunssaan mutta vaikka kuinka yritän itselleni asiaa perustella niin neljännen viikon kohdalla harmitus ”nousee pintaan” ja oma ”pikkumaisuus” asian suhteen harmittaa ehkä jopa enemmän kuin se, ettei pääse treenin pariin…

Kolme viikkoa aikaisemmin…

Tilanne on aika usein se, että kun muut sairastavat flunssaa 1-2 viikkoa itselleni flunssa jää ”päälle” vähintään kuukaudeksi, riippuen siitä, miten hyvin lääkitys kullakin kertaa polyyppien suhteen on kohdillaan. En ole mikään ”himourheilija” mutta liikunnan harrastaminen on iso osa elämääni ja olen tottunut liikunnasta hakemaan energiaa, iloa ja hyvää mieltä… Saattaahan se olla, että Helsinki City Running Day:n puolikaskin on jo vähän mielen päällä. Pari päivää sitten kun kolahti sähköpostiin lähtöryhmä ja juoksunumero.

Omalla kohdallani valitettavasti, ne arjen ihan tavallisetkin haasteet alkavat aika nopeasti kiukuttaa, kun ”paineita” ei pääse purkamaan liikunnan parissa. Tästä huhtikuu on aika oiva esimerkki:

Juuri vaihdetun auton turvavyö alkoi kenkkuilla – Kilahdin

Koira piti kiikuttaa pyhäpäivänä eläinlääkärin, laskun nähtyäni – Kilahdin

Kävimme katsomassa unelmieni taloa, siippani ei nähnyt talossa potentiaalia – Kilahdin

Nuori herra hukkasi taas vaihteeksi puhelimensa – Kilahdin

Koira kävi kaivamassa kevätkukat takapihalta ja kantoi ne sohvalle – Kilahdin

Ihan pieniä ylimääräsiä kuluja huhtikuulle…

Niinpä niin, normaalisti suhteellisen pitkä pinnani on siis ollut huhtikuussa siinä määrin koetuksella, että nuori herrakin jo kehotti minua lenkille: ”Äiti lähtisit nyt vaan ulos juokseen niin sulle tulis parempi mieli”. Oikeassahan hän tietenkin oli, tosin tätä kommentointia oli edeltänyt suhteellisen pitkä keskustelu siitä, voiko koko viikon elää pelkillä pääsiäismunilla. Arvaatte varmasti, että kantani asiaan oli hieman toinen kuin nuoren herran…. En kilahtanut mutta asiaa riittävästi perusteltuani taisin kuitenkin ilmoittaa hieman napakampaan sävyyn, että meillä ei lähdetä tekemään empiiristä tutkimusta siitä, miten ihminen voi, syötyään viikon pelkkiä pääsiäismunia.

Niin sanotuissa normaaliolosuhteissa kaikki tämä olisi lopulta hetken harmituksen jälkeen naurattanut, sillä elämäähän tämä vain on…😊

Ja sitten se aloittamisen vaikeus treenitauon jälkeen… Joka kerta on jotenkin yhtä hankala arvioida, koska kevyen treenin flunssan jäljiltä voi aloittaa. Missä kohtaa flunssa loppuu ja polyyppien aiheuttamat oireet alkaa? Tähän ”sillisalaattiin”, kun lisätään vielä allergian puolesta erittäin hankala kevät niin alkaa olla jo todella vaikea päätellä missä on oireiden todellinen alkuperä… Pitkittääkö polyypit ja allergia flunssaa vai pahentaako flunssa allergiaa niin, että normaalit allergiatropit ei enää riitä…

Tiedän, ainahan se menee omaa kroppaa kuunnellen mutta kehontuntemukseni suhteen olen tullut hieman skeptiseksi sen jälkeen, kun ”sairastin” flunssaa toissa talvena kuukausitolkulla ja monen lääkärikäynnin jälkeen sain lähetteen nenä,- kurkku- ja korvalääkärille ja poskionteloiden magneettikuvaan. Kaikki ontelot oli täynnä ”kirottuja polyyppeja” ja flunssan kaltaiset oireet johtuivat niistä eli toisin sanoen koko tuon ajan olisin voinut urheilla ihan huoletta, itse asiassa se olisi luultavasti jopa helpottanut oireita…

Kuten nuorella herralla on tapana todeta 5/5 pikkuvikoja…

Vähän kyllä jännittää, ehtiikö toipua riittävästi ennen Helsinki City Running Day:tä, aikaahan vielä on mutta nuo kirotut polyypit.

Olishan se tietysti helpompi sairastaa, jos toi apuhoitaja ei olis ihan noin ahkera…

Toipilaan sunnuntaihölkkääjän treeniviikko

Maanantai

1 h 20 min rauhallista kävelyä metsän siimeksessä äänikirjan kanssa

Tiistai

1 h venyttelyä

Keskiviikko

1 h sauvakävelyä maltillisella vauhdilla

Torstai

1 h venyttelyä ja muutamia lihaskuntoliikkeitä jumppapallolla

Perjantai

Salattuja elämiä suoratoistona ja pari siideriä (ei ehkä järkevin valinta toipumisen kannalta) 😊

 

Kirotut polyypit….

Polyyppi on nenän hyvänlaatuinen limakalvopullistuma. Polyyppien aiheuttajia on luultavasti useita, mutta varmaa syytä polyyppitaudille ei tiedetä. Astmaatikoilla, kroonista poskiontelotulehdusta sairastavilla ja allergiaan taipuvaisilla ihmisillä on polyyppeja enemmän kuin muilla. Polyypit eivät muutu pahanlaatuisiksi (syöväksi). Nenän polyyppitaudin oireita ovat nenän tukkoisuus, kirkas nuha, hajuaistin heikentyminen ja päänsärky. Polyyppipotilaiden flunssat kestävät pitkään, ja niihin liittyy usein poskiontelotulehduksia.

Tekstilähde: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00304utton to change this text. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Ut elit tellus, luctus nec ullamcorper mattis, pulvinar dapibus leo.

Käy tykkäämässä;

https://www.facebook.com/SusannaK-Rakkaudesta-lajiin-2760697964003949/

niin saat uunituoreeltaan tiedon uusista blogipostauksista

Tai ota seurantaan 🙂 https://www.blogit.fi/susannak

Please follow and like us:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *